Sivut

4. marraskuuta 2015

Lapsettomuus! Uskaltaako siitä puhua ääneen?

Tämä kirjoitus on pyörinyt luonnoksissa pitkään, todella pitkään. Olen miettinyt useita kertoja avaudunko blogiini itsestäni sen enempää kuin mitä jo tiedätte vai olenko vain hiljaa. Nyt on kumminkin tullut ehkä aika kertoa tästä. Se voi johtua siitä, että olen oppinut elämään asian kanssa, olen saanut sulatalle sitä kaikessa rauhassa itsekseni sekä olen saanut puhuttua siitä rakkaille ystäville sekä perheenjäsenille.

Olen saanut blogiin useita kertoja viestejä, joissa kysytään ettekö te aio hankkia lapsia? Vastaus on aina ollut sama, aika näyttää. Olemme olleet Viljamin kanssa yhdessä 7-vuotta ja meillä ei edelleenkään ole vauvaa, miksi? Syynä on yksinkertaisesti selittömätön lapsettomuus. Olen ollut raskaana muutaman kerran, mutta raskaus ei ole syystä tai toisesta jatkunut ikinä. Me ei siis kuuluta täysin lapsettomiin pareihin, vaikka lapsettomia olemmekin.

*Kuva lainattu*
Ensimmäisen kerran ollaan hakeuduttu lapsettomuushoitoihin vuonna 2012, jotka jätettiin lopulta kesken. Lääkäri niin kovin vakuutti, että tupakanpoltto on syynä tähän lapsettomuuteen ja siitä kun pääsemme eroon, niin tulen raskaaksi. Lopetimme tupakoinnin ja toivoimme parasta. Kuinka kävikään, ei tullut kahta viivaa testiin koskaan sinä aikana. Tiedän hyvin, että tupakointi ei ole hyvästä, mutta en myöskään jaksa uskoa että se olisi ainoa syy. Omalla kohdallani se ei ainakaan tuottanut haluttua tulosta.

Vähän yli vuosi sitten hakeudutiin uudestaan lääkärin puheille ja saatiin lähete Hämeenlinnan Naistentautien poliklinikalle. Hoidot alkoivat meillä helmikuussa 2015. Ensin tehtiin tutkimuksia ja selvisi että kummassakaan ei ole niin suurta vikaa, joka vaikuttaisi tähän. Itse asiassa sain kuulla, että olen hyvinkin hedelmällinen ja on hyvin outoa etten ole tullut raskaaksi / raskaus ei ole kestänyt.
Kävimme ensimmäisessa inseminaatiossa toukokuussa, joka ei tuottanut tulosta, kävimme toisessa inseminaatiossa heinäkuussa ja taas sama homma. Muutama kierto odotettiin ja koitettiin ainoastaan lääkkeiden avulla, kaikki näytti täydelliseltä, mutta niitä kahta viivaa ei vain ikinä tullut testiin. Tässä vaiheessa olin jo sitä mieltä, että inseminaatiot eivät meidän kohdalla vain toimi ja samaa mieltä oltiin onneksi sekä Hämeenlinnassa että Tampereella.

idkuva
*Kuva lainattu*
Nyt vihdoinkin olemme siinä vaiheessa, että perjantaina on ensimmäinen punktio, jossa munasolut kerätään ja alkion siirto olisi edessä ensi viikolla. Me ollaan vihdoinkin päästy aloittamaan koeputkihedelmöityshoito eli IVF -hoito ja ollaan siitä todella innoissaan. Kyllähän tämä on vaikuttanut elämään niin paljon, etten voisi ikinä uskoa todeksi jos meille suotaisiin oma lapsi. <3

Mua jännittää tuleva perjantai todella todella paljon. Olin tänään ultrassa, jossa selvisi että mahassa on käynnissä lievä hyperi ja sen johdosta kaikki on nyt edelleen hieman auki, toivon todella että alkion siirto onnistuu. Tiesin jo muutama päivä sitten, että nestettä on varmasti vuotanut vatsaonteloon, koska istuminen teki niin kovin kipeää. Nyt vaan pidetään peukut pystyssä ja toivotaan parasta mahdollista. Mä olen valmis kärsimään kaikesta tästä. koska joskus lopputulos voi olla jotain niin suurta.

*Kuva lainattu*
Me ollaan oltu tästä asiasta hyvin hiljaa. Ainoastaan molempien vanhemmat sekä läheisimmät ystävät tietävät tästä. Olen myös hiljattain kertonut muutamille blogi ystävilleni, jos on sattunut tulemaan puheeksi esim. useat sairaalassa käynnit. Olin juuri sunnuntai-maanantai välisen yön sairaalassa, todennäköisesti sen takia, että hormonit joita käytän aiheutti migreenin, joka ei meinannut mennä millään ohi. Onneksi selvisin yhdellä yöllä, vaikka lääkärit ja hoitajat olisivat kuulemma halunneet mut siellä vielä yhden yön pitää.

Tällä hetkellä meidän elämä on aika rankkaa, mutta myös hyvin mielenkiintoista. Ravataan sairaalassa harvasen päivä ja katsotaan kelloa, koska on taas aika pistää ja ottaa lääkkeet.

Mitä tulee häpeään ja katellisuuteen. En ikinä ole ollut kateellinen yhdellekään ystävälleni, joka on saanut vauvan. Minun ihana rakas ystäväni synnytti meille juuri iloisen, tomeran ja ihanan kummipojan, jota olen käynyt pusuttelemassa aina kun on mahdollista. Olen itse asiassa ollut aina iloinen muiden puolesta. Toki päässä pyörii ajatukset miksi itse en voi kokea sitä, olenko tehnyt jotain väärää, onko minussa todella jotain vialla? Mutta ne ovat vain ajatuksia, jotka ovat varmasti jokaisella ihmiselle mielessä kuka on kokenut tämän saman. En myöskään häpeä tätä, suomessa on paljon lapsettomia ihmisiä ja se on tosi. En ole vain uskaltanut avautua koskaan asiasta julkisesti, enkä vieläkään tiedä mitä ihmiset tulevat ajattelemaan.

Yksi syy minkä takia kerron tästä nyt blogissani on se, että oma kunto on tällä hetkellä aika heikko. Olen hyvin väsynyt, keho käy kovilla, menoja on paljon ja tulevat toimenpiteet vievät varmasti voimia. En ole lopettamassa blogia, enkä myöskään jäämässä minkäänlaiselle tauolle. Haluan vain kertoa, että jos blogissa on muutaman päivän hiljaista se johtuu ainoastaan tästä. Aion kumminkin päivitellä blogia niin paljon kuin mahdollista. :)




Tässä vielä video kuinka meille tehdään vauva! :D Ei ole niin kovin nautinnollista! Mulla ei ole minkäänlaista piikkikammoa, mutta en vain pysty pistämään itseäni. Se on asia, jonka Viljami saa hoitaa! :D

Mua jännittää niin kovin julkaista tämä teksti. Ehkä siellä on kumminkin ihmisiä ketkä ovat kokeenet saman tai miettivät näitä asioita yksin. Mun on paljon helpompi olla kun ei tarvitse enää salata tätä!

Ps. Olen turvonnut hoitojen myötä... Vaaka näytti 7kg enemmän!


96 kommenttia:

  1. Oot niin rohkea, kun jaoit näin ison asian täällä blogissa! Mä en voi muutakuin toivoa teille tässä vaiheessa hirveän paljon onnea ja tsemppiä hoitoon :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos paljon Heidi. <3 Mua jännitti todella paljon tuoda tämä asia julki, mutta nyt olen toisaalta hyvin helpottunut kun vihdoinkin olen saanut sanotuksi sen. <3

      Poista
  2. *hali* Hirveasti tsemppia teille, peukut pystyssa etta hoidot tuottaa tulosta! Niita lapsia ei tosiaan niin vain tehda, tiedan sen itsekin kokemuksesta. Tosi hienoa etta uskalsit kirjoittaa tasta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivotaan parasta. :) Mun mielestä on hauska, kun ihmiset sanovat että täytyykin kohta ruveta hommiin, kun halutaan kesä vauva tai ettei haluta synnyttää talvella. Mulle olisi ihan sama milloin vauva syntyisi tai missä kuussa olisin viimeisimmillään raskaana. :D

      Poista
  3. Voi paljon tsemppiä teille molemmille ja toivottavasti kaikki menee hyvin ja saisitte pienokaisen <3 tosi rohkeesti ja avoimesti puhut asiasta moni ei varmaan uskaltais ! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on monelle varmasti hyvin arka asia. Tiedän kumminkin, että hyvin moni painii saman asian kanssa. Toivotaan että hoito tuottaa tulosta. <3

      Poista
    2. Nyt peukut pystyyn! Tiedän, kokemuksesta, että tämä on hölmö ja turha neuvo, mutta yritä olla miettimättä raskautta ihan koko aikaa alkionsiirron aikoihin. Yritä löytää henkinen rauha. Stressittömyys antaa paremman mahdollisuuden raskauden alkamiselle.

      Me yritettiin toista lasta monta vuotta tuloksetta, mutta ekalla IVF-kierroksella tärppäsi heti. Vastoin kaikkia odotuksia.

      Poista
    3. Kiitos. <3 Koitan ottaa neuvosta vaarin, vaikka se varmasti hieman vaikeeta on. Koitan keskittyä paljon kaikkeen muuhun. :) Vaikka se varmasti on vaikeaa!

      Oi, ihana kuulla. Toivotaan, että myös meillä onnistutaan!

      Poista
  4. Kiitos kirjoituksestasi. Voimia ja tsemppiä hoitoihin, todella toivon että teillä onnistaisi pian! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. <3 Toivotaan että hoito tuottaisi toivotun lopputuloksen <3

      Poista
  5. Kiva ja mielenkiintoinen teksti! Mukava lukea välillä vähän henkilökohtaisempia tekstejä, vaikka aihe ei ehkä olekaan kaikkein helpoin :)
    Tsemppiä tulevaan ja toivotaan että vauvaa alkaa kuulumaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi olen hyvin sinut tämän asian kanssa ja pystyn puhumaan siitä avoimesti. :) Jatkossa blogissa tulee välillä vilahtamaan lisää tällaisia henkilökohtaisempia tekstejä. Kiitos.<3

      Poista
  6. Musta on hienoa että kerrot asiasta näin avoimesti. Lapsettomuus ei ole kenenkään syy, joten mitäpä sitä häpeämään :) Hoidot on kuormittavia sekä henkisesti, fyysisesti että myös taloudellisesti, joten on hyvä jos on joku paikka mihin voi koota ajatuksiaan ja fiiliksiään, oli se sitten blogi tai päiväkirja. Todennäköisyydet on onneksi kyllä teidän puolella; oot nuori ja oot jo tullut raskaaksi. Tilastojen valossa kuitenkin suurin osa lapsia toivovista pareista saa lapsen lopulta. Ei tietenkään kaikki, mutta suurin osa. Onnea matkaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta. Olen pyöritellyt todella kauan tätä kirjoitusta ja nyt vihdoinkin sain sen ulos, kyllä helpotti kummasti kun ei tarvi enää salailla. :) Kiitos aivan älyttömän paljon ihanasta kommentista, toivon todella että meille suotaisiin pieni vauva. <3 Kyllä on monet itkut tullut itkettyä, mutta nyt vihdoinkin ainakin hoidot näyttää vihreää valoa!

      Poista
  7. Itse en tiedä miltä lapsettomuus tuntuu, voin vain kuvitella. Se on varmasti tosi raskasta ja tunteet on paljon pinnassa. Se koettelee monella suhdetta, eivätkä ne sukulaiset ja tuttavat niillä (varsinkin kun on kysesssä pidempään kestänyt suhde) kysymyksillään vauvoista auta. Pahinta varmaan on se, jos joku alkaa neuvomaan, että lopeta stressaaminen tai mekin saatiin vauva kun tehtiin näin. Ei se toimi kaikilla samoin.

    Minulla on tuttava, joka kärsii myös lapsettomuudesta ja itselle on tosi vaikeaa se, ettei tiedä mitä pitäisi sanoa tai milloin pitäisi olla sanomatta mitään. Sitä haluaisi olla tukena, mutta ei kuitenkaan haluaisi loukata tai tunkea liian arkoihin asioihin. Näissä asioissa on vaikeaa toimia ns. oikein. Toisille auttaa puhuminen ja toiset haluavat vaijeta asiasta.

    Minulla on endometrioosi, joka saattaa aiheuttaa lapsettomuutta. Tämän takia lasten yrittäminen hieman pelottaa, kun ei tiedä voiko niitä saada. Vielä en koe olevani valmis äidiksi, enkä siis halua nyt yrittää tehdä lapsia. Kuitenkin samalla takaraivossa on ajatus, että nyt jos odottelet liikaa ¨oikeaa hetkeä¨, niin mahdollisuus menee sivu suun.

    Toivottavasti teillä nyt kuitenkin menee tuo hoito hyvin! Minulla on sormet ja varpaat ristissä teidän puolesta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä on varmasti hyvin vaikea tietää, ennen kuin se osuu omalle kohdalle. Itse en ollut edes ikinä miettinyt asiaa niin, että en tulisi samaan lapsia? Olen pienestä pitäen sanonut, että haluan ison perheen ja teen monta lasta. Tällä hetkellä toivon saavani edes yhden lapsen ja jos vain suodaan niin ehdottomasti haluan edelleen ison perheen. <3

      Meille on usein käynyt niin, että jossain sukujuhlissa tai vastaavissa joku kysyy kovaan ääneen milloinkos niitä lapsia voidaan odottaa saapuvaksi. Hmph, siinä vaiheessa olo on todella kiusallinen. Lapsettomuutta kun on hyvin vaikea ymmärtää, jos ei ole itse kokenut sitä.

      Mä uskon, että voit olla tuttavasi tukena vain ja ainoastaan kuuntelemalla. Ei siihen tarvitse sanoa mitään. Itse olen ainakin kokenut parhaaksi kun ystävät ovat vain jaksaneet kuunnella. Toki välillä omassa mielessä on käynyt, että jaksaako ne oikeasti kuunnella? Pitäisköhän vain olla hiljaa ja olla puhumutta mitään.

      Endometrioosi on todella yleinen ja se on yksi syy minkä takia usein hakeudutaan hoitoihin. Onneksi myös siihen on olemassa lääkkeet, jotka auttavat tulemaan raskaaksi. Mä uskon, että kun oikea hetki tulee, niin myös sinä saat oman lapsen. Jos ei koe olevan valmis, niin silloin ei vielä kannata edes miettiä. :)

      Kiitos. <3 Varmasti päivittelen jatkossakin meidän tilannetta!

      Poista
  8. Olet kyllä rohkea ja sinnikäs tapaus! Onnea matkaan <3

    VastaaPoista
  9. Rohkea kirjoitus! Tosi paljon tsemppiä teille :)

    VastaaPoista
  10. On rohkeaa avautua näin arasta ja yksityisestä aiheesta. Varmasti kaikki lukijatkin tsemppaa tuleviin koitoksiin ja hoitoihin <3 On varmasti raskasta käydä läpi kaikkea sitä uudestaan ja uudestaan, pitkä prosessi. Mutta mahtavaa, että olet noinkin sinut tämän asian kanssa, että haluat jakaa tarinasi. Varmasti löytyy myös kohtalontovereita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista. <3 Lapsettomuudesta kärsii yllättävän moni, siitä on vain hyvin vaikea puhua ja sen takia koko asia jää vähän niin kuin peittoon. Toki on monia ihmisiä kelle asia on niin arka, etteivät ollenkaan halua puhua siitä ääneen. :)

      Poista
  11. Hei! Hienoa että kommentit postauksesi epäilyksistäsi huolimatta. Läheinen tuttavani kärsii myös lapsettomuudesta eikä tule koskaan saamaan omia lapsia. Sen tähden tarinasi kuulostaa minulle niin tutulta. Toivon että teille nyt kuitenkin tärppää. Keskustelu lapsettomuudesta on ehdottomasti liian vähäistä. Se saattaa johtua siitä että häpeä ja suru aihetta koskien on liian suuri, mutta aiheesta olisi hyvä puhua enemmän, jotta se ei jäisi vain omaan päähän painamaan. Lisäksi mitä enemmän siitä kertoo ja osoittaa ettei hae sääliä, saa tukea. Ja samalla välttyy niiltä satuttavilta "koskas teille tulee?"-kysymyksiltä. Hieno ja uskaltava postaus tärkeästä aiheesta. Kaikkea hyvää teille sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kommentista. :) Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Toki ymmärrän myös niitä ketkä eivät halua ollenkaan puhua siitä, mutta silloin ystävien on vaikeampi olla tukena, kun ei tiedä mitä on vialla. Lapsettomuus on kumminkin todella suuri asia ja se vaikuttaa omaan mieleen hyvin paljon. Kyllä sitä on itsekin tullut itkettyä monet itkut ja oltua vihainen, mutta onneksi olen saanut käsiteltyä asian ja nyt olen hyvin sujut sen kanssa. :) Vielä en osaa sanoa miltä tuntuisi saada kuulla, ettei tule koskaan saamaan omia lapsia. Itse toivon nyt vain parasta. <3

      Poista
  12. paljon onnea tulevaan, toivotaan parasta! todellakin kaikki sympatiat teille ♡

    VastaaPoista
  13. Tsemppiä sinne, pidetään sormet ja varpaat pystyssä, että onnistuu! :)

    VastaaPoista
  14. Oi, onnea matkaan. Toivotaan parasta.. Me saatiin yrittää aika lailla tasan vuosi ennen kun tärppäsi, mutta kun alkoi niin hyvin meni loppuun asti. Toinen raskaus alkoikin sitten helpommin.
    Varmasti on rankkaa..Kaikki peukut ja varpaat pystyssä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuosihan on se raja mikä pitää ainakin yrittää ennen kuin saa hakeutua lääkärille. Toki jos on "vikaa" joka on jo todettu on silloin asia eri. On se hyvin jännää, kun toisen ei tarvitse nähdä kuin kalsarit niin on raskaana ja toisten taas ähertää vuosi tolkulla. :D Jänniä asioita kun rupeaa miettimään!

      Olen myös kuullut, että ensimmäistä on saatu yrittää kauemmin ja taas toinen on tullut hyvin helposti. :)

      Kiitos. <3

      Poista
  15. Voi että, todella ikävää kuulla! :( Tsemppiä tuleviin hoitoihin, toivottavasti saatte avun ja teille oma lapsi siunautuu ♥

    Sä olet kyllä hyvin omistautunut vahva persoona, kun aina jaksat bloggailla kuin mitään ei olisi vaikka olisit ties millaisten mullistusten keskellä. Muista silti, että pieni tauko silloin tällöin on ihan okei jos siltä alkaa tuntumaan, kyllä me täällä jaksetaan odotella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan parasta. <3 Eikai tässä oikein mitään muuta voi?

      Ihana Nena. <3 Koitan hakea kaikkea positiivista aina, vaikka elämä potkisi päähän. Rakastan kirjoittaa blogia, vaikka täytyy myöntää sen välillä olevan hyvin rankkaa, kun päässä on tuhat ja sata muutakin asiaa. :)

      Poista
  16. Turhaan olet hävennyt asian kanssa, hienoa miten rohkea olit kun jaoit tämän nyt myös muille 💕 toivotan tämänki kautta teille paljon tsemppiä tulevaan. Olet kyllä super nainen 😘 ❤ :lla jassu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Kiitos kun olet jaksanut kuunnella mun voivotuksia. <3

      Poista
  17. Paljon tsemppiä teille! Raksuja jaksuja hoitojen kanssa. <3 Lämpimiä haleja täältä ruudun toiselta puolelta ;**

    VastaaPoista
  18. Pidän teille kovasti peukkuja, että nyt tärppäisi <3 Olet rohkea kun kerroit asiasta <3

    VastaaPoista
  19. Onnea matkaan teille <3 toivottavasti teille suodaan onni omaan lapseen :)
    on varmasti raskasta miettiä että onko vika minussa, jos ei oma kehoni pysty jatkamaan raskautta sen noin 9kk. Mutta oikeasti, ihmisen saaminen alkuun ja vielä se, että sen pitäisi kasvaa siellä mahassa, on aikamoinen ihme. Niin moni asia voi siinä vaiheessa mennä pieleen - se on niin pienestä kiinni! Ihan hirrrveeesti tsemppiä teille, ei varmasti ole helppoa käydä läpi raskaita hormonihoitoja yms. Mutta tuo on vielä pientä verrattuna siihen, mitä oikeasti tekisi oman lapsensa eteen sitten kun hän on syntynyt :) Vielä kerran : tsemppiä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kommentista. <3

      Mä olen valmis tekemään kaiken sen eteen, että saan joskus olla äiti. <3 Lapsen saaminen, sen kantaminen ja alkuun laittaminen on kovin ihmeellistä. Olen useasti miettinyt kuinka upeaa se on! Pelkästään kun nään ison raskausmahan, jään katsomaan sitä pitkään. Suuri ja ihmeellinen asia. <3

      Poista
  20. Erittäin hyvä kirjoitus raskaasta aiheesta. Tsemppiä Teille tulevaan ��

    VastaaPoista
  21. Kiitos, että uskalsit kirjoittaa aiheesta. Asia ei tosiaan ole helppo ja itsekin olen monet itkut asian tiimoilta itkenyt. Halusin tulla tuomaan toivoa. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, niin lääkärien mukaan aina on paremmat mahdollisuudet onnistua, jos mitään syytä ei löydetä. Minustakin se kuulosti aikoinaan ihan pöljältä, eikö se nyt olisi kuitenkin helpompi joku asia korjata kuin aina vaan ihmetellä, miksi ei onnistu. Kuulemma ei.
    Meillä oli takana toistuvia keskenmenoja. Monesti mietin, että helpompaa olisi ollut, jos ei olisi tärpännyt ollenkaan kuin se, että teki positiivisen testin, kävi alkuraskauden ultrassa ja kaikki näytti hyvältä ja sitten ennen ekan kolmanneksen loppua kuitenkin kävi huonosti. Se pettymys oli joka kerta ihan hirveää.

    Meille tehtiin lopulta myös IVF ja ekasta tuoresiirrosta sai alkunsa tyttöni, joka on nyt jo kuusivuotias. Sydämestäni toivon, että teillä käy yhtä hyvä onni hoidoissa. Toinenkin lapsi meille sitten tuli ja hän hiukan yllättäen ihan luomusti. Kai minun huonosti toiminut kroppani viimein ymmärsi, miten sen pitäisi toimia. Ja monesti olen löytänyt itseni miettimästä, että ihanaa, että meille tuli juuri nämä lapset. Aika hälventää lapsettomuuden aiheuttamaa tuskaa, mutta unohdu se ei koskaan. Aina tulen muistamaan, miten vaikeaa se oli, miten uskomattomilta minusta vahinkoraskaudet tuntuivat ja miten pelokas olin ekan onnistuneen raskauteni aikana.
    Siis voimia ja onnea, toivon että hoidot tuovat teille pienen ihmeen!
    -Reetta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos paljon kommentista!

      Mä aluksi kanssa mietin, että voi vitsi kun mussa olisi joku vika, niin tietäisin syyn tähän? Olin itse asiassa myös toivonut syytä ja kun sitä ei löytynyt niin petyin. Mutta onneksi rupesin ajattelemaan asiaa tarkemmin? Ei syytä eli periaatteessa mulla pitäisi olla hyvin suuret mahdollisuudet tulla raskaaksi. Välillä siihen vaan vaaditaan enemmän. :)

      Mä tiedän niin tuon tunteen. Itsellä on takana muutamia keskenmenoja ja ne satuttaa todella paljon. Ne satuttaa niin paljon enemmän kuin se negatiivinen testi. Itse olen saanut kerran keskenmenon lentokoneessa ja se oli hyvin suuri shokki. Olin viikolla 10 ja sain luvan lähteä ulkomaille, vaikka olin vuotanut päivää ennen hiukan verta. Se oli kuulemma iha normaalia. Lentokoneessa taisi kumminkin olla liikaa painetta tai sitten se vain oli sattumaa? Olin silloin hyvin vihainen lääkäreille, mutta näin jälkeen päin ajateltuna olisi se voinut mennä kesken joka tapauksessa. Oli siinä kyllä loma pilalla.

      Aivan ihana kuulla. <3 Olen kuullut että enemmän onnistumisia on IVF-hoidoista kuin inseminaatioista. Toivon todella että meille kävisi myös niin onnellisesti. Tuo on myös totta, että ekaa lasta saadaan yrittää kauan ja sen eteen pitää tehdä paljon töitä, mutta toinen voi tulla ihan yllättäen. Toki myös on niitä pareja joilla on jouduttu jokaisen lapsen kohdalla tehdä paljon hommia. Mä olen sanonut Viljamille, että olen valmis ihan kaikkeen mitä eteen tulee. :)

      Jos joskus teen positiivisen raskaustestin ja raskaus tulee jatkumaan niin en usko, että voin käsittää sitä ennen kuin nään oman lapsen sylissäni. :)

      Poista
  22. Kaikkea hyvää teille molemmille ja voimia tulevaan ❤️

    VastaaPoista
  23. Hurjasti voimia ja toivon että onnistaa.Meillä ei kukaan meinannu uskoa ku 20v oltu yhdessä ja kerrottiin että saadaan vauva.Eikä meilläkään niin helposti onnistanu,mut sit tärppäsi.Nuo hoidot ovat varmasti raskaita,mutta sen arvoista jos saa pienokaisen.Meidän pikkunen täyttää kohta 4kk

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Eekku. :) Olin niin iloinen teidän puolesta kun kerroit olevasi raskaana. <3 Nauttikaa jokaisesta hetkestä! <3

      Poista
    2. Todellakin nautitaan joka hetkestä ihanaa seurata kun toinen kasvaa ja kehittyy

      Poista
    3. Uskon sen. <3 Lapset ovat rikkautta ja antavat niin ison rakkauden. <3

      Poista
  24. Sä olet tosi rohkea kun puhut teille henkilökohtaisesta asiasta näin avoimesti. Monen muun kommentoijan kanssa olen täysin samaa mieltä siitä että teillä ei tosiaan ole mitään hävettävää! Mulle tuli ensimmäisenä ajatuksena mieleen että tehän olette vielä nuoria, teillä on aikaa yrittää. Tuskin olen ensimmäinen tai viimeinen joka tämän saman itsestäänselyyden sanoo :D Tsemppiä teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih. :) Lapsettomuuspolilla sanottiin myös samaa. Toki olen itse nuorempi kuin Viljami ja sen takia meidät otettiin hoitoihin hyvin nopeasti. Miehethän tosin voi saada lapsia vaikka kuinka myöhään. Lapsettomuushoidot voivat kestää useita vuosia, joten oli hyvä hakeutua ajoissa hoitoihin. :)
      Kiitos!

      Poista
  25. Pysäyttävä kirjoitus vaikeasta aiheesta. Lueskelin aikaisempia kommentteja, ja niissä on oikeastaan sanottu kaikki mitä pyörittelin päässäni. Sulla on iso tukijoukko blogin kautta. Moni elää saman asian kanssa ja muut elää hengessä mukana. Pidä ylimääräinen stressi mahdollisimman vähäisenä. Olet tarpeeksi kovilla muutenkin, henkisesti ja fyysisesti. Kyllä täällä ymmärretään jos välillä on hiljaista. :)

    Hurjan paljon onnea ja jaksamista teille molemmille! Toivottavasti saatte palkinnon tästä koitoksesta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ihanasta kommentista. Piristä kummasti uutta alkaa jännää viikkoa. :) <3

      Poista
  26. Paljon haleja, vaikka tiesinkin tästä, mutta ihanaa, että kerroit sen myös täällä. <3

    VastaaPoista
  27. Rakkaat Fani ja Vilkku <3 Voimia teille ja toivottavasti jonain päivänä onnistumisen iloa. Olette mielessäni <3

    t. Jaana ( Vantaalta)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jaana paljon. <3 Meidän pitää järjestää aikaa tapaamiselle, niin päästään juttelemaan kasvotusten. <3

      Poista
  28. Yhdyn edellisiin kommentoijiin, tosi rohkea olet kun uskalsit jakaa näin henkilökohtaisen asian blogissasi! Olen pahoillani, että joudutte kamppailemaan tällaisen ikävän asian kanssa ja toivon, että rankat hoidot tuottavat pian toivotun lopputuloksen. Paljon voimia teille molemmille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! <3 Nyt vaan pidetään peukut pystyssä, että nämä hoidot tuottavat tuloksen. <3

      Poista
  29. Hieno kirjoitus vaikeasta aiheesta! Hassua, miten tämä(kin) asia aiheuttaa häpeän tunteita tai juuri tuota "uskaltaako tästä puhua"-fiilistä, vaikka varmaan suurin osa tietää vähintään yhden henkilön/parin, jolle lapsen saaminen ei ole ollut mikään itsestäänselvyys. Ihan tuntematon juttu ei siis ole kyseessä.

    Itselläkin kokemusta aiheesta näin ystävän näkökulmasta. Jos ei ollut helppoa seurata sivusta ystävän taisteluja ja niiden aiheuttamia itkuja ja pahaa mieltä, niin vielä vähemmän se on tietysti helppoa henkilölle itselleen. Ystäväni miehineen sai lopulta ihan täydellisen tyttären vuoden hoitojen jälkeen. Toivon sydämestäni teille samaa!

    Paljon jaksamista kaiken keskelle! Päivä kerrallaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täysin totta? Olen miettinyt useasti samaa asiaa. Itselläni ei ole lähipiirissä ketään kuka nyt kamppailisi saman asian kanssa, mutta tiedän muutaman parin jolla on ollut samat hoidot edessä. Joku siitä vain tekee niin aran? Toisaalta mietin myös sitä, että ihmiset ketkä hautovat niitä vain omassa päässä voivat voida myös huonommin, jos ei ole ketään kelle puhua? :o

      Kiitos paljon. <3 Ihana kuulla myös näitä onnistumisia! Siitä saa itselle lisää voimaa. :)

      Poista
  30. Vaikea aihe kyllä! Lähipiirissä on käyty aikoinaan samoja juttuja läpi, oli raskasta jo pelkästään seurata sivusta. Tsemppiä hoitoihin, toivottavasti kaikki päättyy hyvin ja saatte lopulta toivottua perheenlisäystä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. <3 Asia näyttääkin ovan hyvin monelle jollain tavalla tuttu? :o

      Poista
  31. Olet rohkea nostaessasi asian julkisuuteen. Itse asiassa tahaton lapsettomuus taitaa olla nykyisin yleisempää kuin uskommekaan. Voimia teille tulevaan! Peukkuja <3

    VastaaPoista
  32. Voi rakas <3 Tsemppiä teille kummallekkin ja toivotaan että hoidot tekee tehtävänsä! <3

    VastaaPoista
  33. Vähän myöhässä luen näitä, mutta toivottavasti hyperstimulaatio ei estänyt siirtoa. Ja jos esti, toivottavasti saitte jotain pakkaseen.

    Jos siirto onnistui, suunnattomasti jaksamista seuraavien kahden viikon ajaksi! Ne päivät kuluvat aivan uskomattoman hitaasti. Ja tietenkin peukut pystyssä, että tulos olisi positiivinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on tänään edessä alkionsiirto, jos siellä on kaikki mennyt hyvin. Vielä ei ainakaan ole tullut soittoa. Nyt vasta jännittääkin. Olin tuossa kaksi yötä sairaalassa tiputuksessa, jotta saatiin kehon nesteet kuntoon. Hyperi ei mulla ole onneksi niin pahana kuin voisi olla ja näillä näkymin saataisin tänään alkionsiirto. Vielä ei ole ollut puhetta, että joudunko takaisin osastolle hetkeksi tippaan. :)

      Kiitos paljon. <3 Nyt vaan jännitetään!

      Poista
  34. Hirmuisesti jaksuhaleja täältä! ♡
    Oli kyllä rohkea kirjoitus, arvostan siua suuresti, että uskalsit aukaista suusi tästä asiasta. Mie voin vaan kuvitella ne pettymyksen ja surun tunteet teillä :( Onneksi olette olleet molemmat toistenne tukena, kovin on rankka ja raskas tie ollut teillä ♡
    Onnea teille uuteen viikkoon, toivon täällä sormet ja varpaat ristissä, että kaikki menisi nyt toivotulla tavalla ^.^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana Nanne. <3 Kaikki mennyt tähän asti ihan hyvin. :) Nyt katsotaan kuinka käy ja sen jälkeen suunnitellaan jatkoa. :)

      Poista
  35. Kovasti tsemppiä teille molemmille ja toivon että kaikki menee hyvin! :)

    VastaaPoista
  36. Se on kyllä jännä juttu miten joku tulee raskaaksi kaiken maailman ehkäisyistä huolimatta ja toiset saa yrittää monta vuotta hoitojenkin kanssa. Toivottavasti teillä pian onnistaa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan parasta. <3 Musta tuntuu, että jonkun ei tarvitse nähdä kuin miesten kalsarit ni jo ollaan raskaana ja taas toisten tehdä kaikki mahdollinen. :D

      Poista
  37. Ei ole helppo aihe tosiaan, omassakin lähipiirissä on hedelmöityshoidoista ja muista kokemusta. Toivon todella, että teillä menee nyt kaikki hyvin <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan parasta. <3 Todella moni pariskunta kärsii lapsettomuudesta. Siitä ollaan vain hyvin hiljaa. :/

      Poista
  38. Paljon jaksamista sinulle. Toivottavasti kaikki menee hyvin =)

    VastaaPoista
  39. Voin vaan kuvitella miltä susta/teistä tuntuu! Itsestäni tuntuisi varmasti samalta, sillä olen aina halunnut lapsia. Paljon tsemppiä teille! Tosi rohkea olet, kun kirjoitit asiasta <3 Toivottavasti nämä blogin kommentit tuo vähän lisävoimia. Moni on täällä ruudun takana sun tukena! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kommentti Mia. <3 Kiitos ihan älyttömän paljon!

      Poista
  40. Kaikkea hyvää teille ja toivotaan että kaikki onnistuu! <3

    VastaaPoista
  41. Paljon paljon jaksamisia fani

    VastaaPoista

Kiitos kommentista ♥